Rakennusalan TES 2023–2025 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot

Rakennusalan työehtosopimus eli TES määrittelee laajasti työsuhteiden ehdot Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä vuosille 2023–2025.

Sopimus kattaa monia keskeisiä työelämän osa-alueita, joista tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät kohdat.

Muista aina ennen soveltamista tarkistaa ajantasainen tieto työehtosopimuksesta sekä lainsäädännöstä.

Rakennusalan TES sisältö:

1. Yleiset määräykset
2. Työaika
3. Palkkaus
4. Palkanmaksu
5. Kulukorvaukset
6. Sosiaaliset määräykset
7. Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla

Yleiset määräykset

Rakennusalan TES koskee Talonrakennusteollisuuden jäsenyrityksiä ja niiden työntekijöitä tietyin poikkeuksin. Sitä ei sovelleta, jos yrityksen jokin yksikkö on sidottu toiseen työehtosopimukseen. 

Pääluottamusmiehen suostumuksella yrityksessä voidaan päättää soveltaa toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen ehtoja joko osittain tai kokonaan rakennusalan työehtosopimuksen sijaan, määritellen sopimuksessa, miltä osin toista työehtosopimusta noudatetaan.

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen viittaa menettelyyn, jossa työnantaja ja työntekijä tai työnantaja ja luottamusmies neuvottelevat työehtosopimuksen puitteissa työsuhteen ehdoista. 

Työsuojeluasioissa edustajana toimii työsuojelusopimuksen mukaisesti määritelty henkilöstön edustaja. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita hän edustaa, ja sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jos osapuoli sitä pyytää. Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta ja pysyy voimassa myös sen jälkeen, kun työehtosopimus muuten päättyy.

Työaika

Säännöllisen työajan pituus

Työaika määräytyy työaikalain sekä TES:n ehtojen mukaisesti. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Poikkeuksena on kolmivuorotyö, jossa viikoittainen työaika voi tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viiden viikon jakson aikana.

Työajan lyhennys

Työntekijöille myönnetään vuodessa 96 tunnin työajan lyhennys, mikäli heidän viikoittainen työaikansa ylittää 38 tuntia. Työajan lyhennyspäivät tulee sijoittaa työnantajan määräämänä aikana, ja niistä on ilmoitettava työntekijälle kaksi viikkoa etukäteen.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Arkipyhäkorvaus

Työntekijöille maksetaan erityinen korvaus tietyistä arkipyhistä. Tämä korvaus tunnetaan nimellä arkipyhäkorvaus, joka on suunniteltu kompensoimaan työskentelyä seuraavina vapaapäivinä:

• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• toinen pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• ensimmäinen joulupäivä. 

Itsenäisyyspäivän osalta noudatetaan lakia itsenäisyyspäivän viettämisestä, mutta sairausajan palkka maksetaan sairauden estäessä työskentelyn itsenäisyyspäivänä.

Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.

Tämä koskee myös muita työaikamuotoja kuin perinteistä 8 tunnin työpäivää. Palkanosa maksetaan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä ja se on eriteltävä palkkalaskelmassa. Koululaisille ja opiskelijoille, jotka ovat rakennustyössä loman aikana, tätä palkanosaa ei makseta.

Mikäli työntekijä työskentelee edellä mainittuina arkipyhinä, hänelle maksetaan palkka kuten sunnuntaityöstä. 

Työajan säännönmukainen sijoitus

• Yksivuorotyö alkaa tyypillisesti kello 7.00 ja päättyy kello 16.00. 
• Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 6.00 ja päättyy viimeistään kello 24.00, ja vuorot vaihtuvat viikoittain. 

Iltavuorossa maksetaan 1,31 € ja yövuorossa 2,45 € suuruinen lisä.

Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta tai tuotantoteknillisistä syistä jotakin työtä ole tarpeen tehdä silloinkin. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla taikka seuraavalla viikolla.

Työajan siirtäminen on mahdollista työn tehokkaan järjestelyn vuoksi, mutta siitä on ilmoitettava työntekijälle ajoissa.

Tauot

Kahdeksantuntisen työvuoron aikana työntekijällä on oikeus tunnin ruokailutaukoon sekä kahteen 12 minuutin kahvitaukoon. Ylityötä tekevillä on oikeus ylimääräisiin taukoihin ylityön aikana. Kahvitauot luetaan työaikaan.

Paikallinen sopiminen työajoista

Työaikajärjestelyissä voidaan paikallisesti sopia säännöllisen työajan poikkeamista, esimerkiksi tasoittumisjakson pidentämisestä tai työajan sijoittumisesta eri tavalla. Tällaiset sopimukset edellyttävät kirjallista muotoa ja ne tulee tehdä yhdessä luottamusmiehen kanssa.

Työvuoroluettelot

Työvuoroluettelo on laadittava kirjallisesti, mikäli työaikajärjestelyt poikkeavat normaalista. Luettelossa on oltava vähintään kolmen viikon työvuorot etukäteen tiedossa. Luetteloa voidaan muuttaa paikallisesti sopien.

Yli- ja hätätyö

Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahaa 15,38 €. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa.

Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin yhden tunnin palkka.

Palkkaus

Rakennusalan työehtosopimus (TES) määrittää palkkauksen perusteet ja rakenteet, tarjoten kattavan ohjeistuksen eri palkkausmuodoille: aikapalkka, urakkapalkka ja palkkiopalkka.

Aika- ja palkkiopalkkaus

Palkkauksen kulmakivenä toimii palkkaryhmittely, joka perustuu työntekijän ammattitaitoon. Työntekijät luokitellaan kuuteen palkkaryhmään aloittelevasta työntekijästä erittäin kokeneeseen ammattilaiseen, joille maksetaan määritelty tuntipalkka.

Palkkaryhmä	Kokemus	€ / h
I	Aloitteleva työntekijä	11,94
II	Vähän kokemusta omaava työntekijä	13,45
III	Aloitteleva ammattilainen	14,74
III	Ammattilainen	16,23
V	Kokenut ammattilainen	17,67
VI	Erittäin kokenut ammattilainen	18,90

Alla on yhteenveto kustakin palkkaryhmästä.

Palkkaryhmä I: Aloitteleva Työntekijä

Tähän ryhmään kuuluvat uudet työntekijät ilman käytännön kokemusta rakennusalalta sekä rakennusalan opiskelijat, jotka työskentelevät opiskelunsa ohella tai lomillaan.

Palkkaryhmä II: Vähän Kokemusta Omaava Työntekijä

Tähän ryhmään kuuluvat ne, joilla on vähän kokemusta erilaisista rakennuskohteista ja jotka kykenevät itsenäiseen työskentelyyn perustehtävissä, kuten materiaalin käsittelyssä ja yksinkertaisissa rakennustehtävissä.

Palkkaryhmä III: Aloitteleva Ammattilainen

Aloittelevat ammattilaiset suorittavat monipuolisesti rakennustöitä, jotka eivät vaadi palkkaryhmä IV:n tasoista ammattitaitoa. Esimerkkejä tähän ryhmään kuuluvista ammateista ovat kirvesmiehet, muurarit ja rakennusmiehet.

Palkkaryhmä IV: Ammattilainen

Ammattilaiset suorittavat itsenäisesti monipuolisia ammatillisia töitä ja hallitsevat useita eri työtehtäviä. He ovat kuitenkin kokeneempia kuin aloittelevat ammattilaiset, mutta eivät vielä täysin erikoistuneita.

Palkkaryhmä V: Kokenut Ammattilainen

Kokeneet ammattilaiset hallitsevat vaativat ammatilliset työtehtävät ja suoriutuvat itsenäisesti monipuolisista töistä useamman ammatin piirissä. He edustavat rakennusalan korkeaa ammattitaitoa.

Palkkaryhmä VI: Erittäin Kokenut Ammattilainen

Erittäin kokeneet ammattilaiset tekevät vaativaa työtä, joka edellyttää laajaa erityisosaamista ja vastuuta. Heidän tehtäviinsä kuuluu työn valvonta ja ohjaus, ja he hallitsevat rakennusalalla vaativimmatkin työt.

Rakennusalan tutkinnot otetaan huomioon palkkaryhmittelyssä seuraavasti:

• Ammattioppilaitoksesta tai ammattikoulun rakennuslinjalta valmistuneet sekä ammatillisen perustutkinnon (ammattikirja) suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään II.
• Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintäänpalkkaryhmään IV.
• Erikoisammattitutkinnon suorittaneet rakennusalan ammattimiehet kuuluvat palkkaryhmään VI.

Henkilökohtainen tuntipalkka

Henkilökohtainen tuntipalkka koostuu perustuntipalkasta sekä työnantajan ja työntekijän kesken sovitusta henkilökohtaisesta lisästä. Tämä palkka on aika- ja palkkiopalkkatyössä työntekijän vähimmäispalkka. 

Työkohtainen palkka

Työkohtaisessa palkassa on henkilökohtaisen tuntipalkan päälle laskettava työkohtainen lisä tai palkkiopalkkaosuus, joka yleensä sovitaan työkohtaisesti. 

Työkohtainen lisä perustuu työn vaativuuteen, vastuuseen ja mahdollisiin haittakorvauksiin epäsäännöllisistä työajoista. 

Palkkiopalkka taas sisältää suoritukseen perustuvan palkkion, joka voi olla sidottu esimerkiksi työn laatuun tai aikatauluun. Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa paikallisessa sopimuksessa voidaan neuvotella mm. tavoiteaikatauluista, työaikajärjestelyistä ja palkkion suuruudesta.

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkaus rakennusalalla perustuu sopimuksen mukaisiin hinnoitteluperusteisiin. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. 

Urakkapalkan tavoite on ylittää palkkaryhmä IV:n tuntipalkka noin 30 %:lla. 

Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avulla niin, että tavoiteansioksi tulee edellä mainittu palkkataso. 

Urakkahinta voidaan laskea myös siten, että työsopimuksen mukaisen työn tekemiseen ennalta laskettu kokonaistyötuntimäärä kerrotaan työkunnan keskimääräisellä tavoiteansiolla.

Työnantaja toimittaa urakkalaskennassa tarvittavat tiedot työkunnalle, ja työkunnan jäsenet sopivat keskenään palkanjakoperusteet.  

Mikäli urakkatyö katkeaa, on taattava vähintään palkkaryhmä IV:n mukainen palkka.  

Vanhojen rakennusten purkamisessa ja korjaamisessa urakkahintaa korotetaan 15 %. Työn viivästyessä työntekijälle järjestetään korvaavaa työtä tai maksetaan odotusajan palkkaa. Urakkatöiden ja odotusaikojen kirjanpito tulee pitää ajan tasalla, ja sopimuksen purkautuessa uuden työkunnan urakkahinnasta voidaan neuvotella erikseen.

Palkanmaksu

Palkka sekä kulukorvaukset suoritetaan joka toinen perjantai tai, mikäli perjantai on pyhäpäivä, sitä edeltävänä arkipäivänä. Palkan laskemiseksi voidaan jättää sisään enintään viiden päivän palkka. 

Viikonlopputyöstä saatava palkka voidaan maksaa seuraavalla palkanmaksukerralla, ja kulukorvaukset voidaan maksaa kuukausittain, jos näin on sovittu.

Työntekijän palkka siirretään hänen ilmoittamalleen pankkitilille. Jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan on toimitettava työntekijälle selkeä kirjallinen laskelma palkasta ja sen määräytymisperusteista.

Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyritykset maksavat työntekijän lopputilin seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Vapaiden keskittämisestä ja arkipyhistä johtuen palkanmaksuajankohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

Urakkatöistä palkkaa saavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % tehdyn työn arvosta. Jäljelle jäävä summa maksetaan heti työn valmistuttua ja hyväksyttyä tai viimeistään seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Kulukorvaukset

Rakennusalan TES määrittelee tarkasti kulukorvaukset, jotka kattavat päivärahan, matkakustannusten, majoituksen ja työkalujen käytön korvaamisen.

Päiväraha ja matkakustannukset matkatöissä

Asunnon Järjestäminen: Työnantajan on ennen matkan alkua selvitettävä ja varattava mahdollinen asunto matkakohteessa.

Päiväraha: 51 € maksetaan jokaiselta työpäivältä kodin ulkopuolella. Päivärahan määrää muutetaan 1.1.2025 lukien liittojen sopimalla tavalla.

Majoitus- ja yöpymiskorvaus: Maksetaan todellisten kulujen mukaan, korkeintaan 57 €/yö. Ilman laskua yöpymisrahaa maksetaan 16 €/yö.

Matkakustannusten korvaus: Työnantaja maksaa matkat sekä palkan 12 tunnilta työkomennuksen ajalta.

Ulkomaantyö

Suomessa voimassa olevat lait ja työehtosopimus pätevät ulkomaantyössä, ellei paikalliset olosuhteet edellytä muuta.

Pohjoismaissa tai EU:ssa voidaan sopia työntekomaan lain ja yleisten työehtojen soveltamisesta.

Päivittäiset matkakustannukset

Päivittäisten matkakustannusten suuruus riippuu asunnon ja työmaan välisestä etäisyydestä. Jos etäisyys on alle 5 kilometriä, tällöin oikeutta korvaukseen ei ole.

Mikäli työntekijän asunto sitä vastoin on yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaasta, määräytyy hänen matkakustannusten korvauksensa alla olevan taulukon mukaan:

Asunnon ja työmaan välinen etäisyys	Työpäivittäinen matkakustannusten korvaus
yli 5 km	2,21 €
yli 10 km	3,55 €
yli 20 km	6,40 €
yli 30 km	9,32 €
yli 40 km	11,48 €
yli 50 km	13,91 €
yli 60 km	18,28 €
yli 70 km	20,68 €
yli 80 km	23,51 €
yli 90 km	26,77 €
yli 100 km	30,01 €

Työkalukorvaukset

Työkalujen korvaus on 1,68 € / päivä omien työkalujen käytöstä.

Työnantaja hankkii työssä tarvittavat alla olevan listan mukaiset ja vastaavat työkalut. Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, että hän käyttää omia listan mukaisia tai vastaavia työkaluja, sovitaan myös niiden käyttöajan korvaamisesta.

• ketjusahat
• kuviosahat ja -jyrsimet
• porakoneet ja ruuvinvääntimet
• jiiri- ja pöytäsirkkelit
• paineilmakompressorit ja naulaimet
• iskuvasarat ja piikkauskoneet
• elektroniset mittalaitteet
• isommat- ja sähkökäyttöiset laattaleikkurit
• tiilileikkurit ja -sirkkelit
• sähkökäyttöiset laastisekoittimet
• älylaite liittymällä

Sosiaaliset määräykset

Opastus

Työsuhteen alussa työnantaja tarjoaa tietoa tapaturma- ja terveysvaaroista sekä ennaltaehkäisyohjeita. Kokemattomille työntekijöille annetaan seikkaperäisempää opastusta. Jokaisella työntekijällä tulee olla mukanaan työterveyskortti rakennustyömaalla.

Sairaus ja tapaturma-ajan palkka

Työntekijälle maksetaan palkkaa työkyvyttömyysajalta sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi. 

Työkyvyttömyys todetaan työterveyslääkärin tai muun lääkärin todistuksella. Flunssatyyppisissä, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa käytetään oma ilmoitus -menettelyä.

Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa. 

Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä määräytyy työntekijän työnteotavan mukaan. 

Aikatyössä palkka perustuu tuntipalkkaan ilman lisäkorvauksia, kun taas tuotantopalkkiotyössä palkkaan lisätään keskimääräinen tuotantopalkkio. 

Urakkatyössä maksetaan keskituntiansiota urakan ajan, ja sen päätyttyä palataan aiemmin voimassa olleeseen palkkaan.

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden aikana urakkatyössä maksetaan enintään 25 € / t, mutta tapaturman tai ammattitaudin kohdalla palkka suoritetaan täysimääräisenä.

Rakennusalan työehtosopimuksessa on määritelty myös erilaisia erityistilanteita sairausajan palkalle, kuten esimerkiksi hammassairaus, sairauden uusiminen ja työntekijän lapsen sairastuminen.

Äitiys- ja Isyysvapaa

Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, maksetaan palkkaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta. 

Työntekijän saama palkka äitiysvapaan ajalta on 56 arkipäivää ja isyysvapaan ajalta 6 arkipäivää. Tämä palkka lasketaan työntekijän normaalin työajan ja -palkan perusteella, ja siitä vähennetään sairausvakuutuslain mukainen äitiys- tai isyyspäiväraha tai muu vastaava korvaus. Maksettava summa on siis työntekijän normaalin palkan ja sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien erotus, alkaen äitiys- tai isyysvapaan virallisesta aloituspäivästä.

Suojavaatetus ja suojavälineet

Työnantaja antaa suojavaatteet, suojajalkineet ja muut tarvittavat suojavälineet. Työnantaja vastaa myös niiden puhtaanapidosta ja huollosta. 

Majoitus

Työnantaja järjestää maksuttoman majoituksen tietyille rakennushankkeille. Majoitustiloissa vaaditaan asianmukaiset oleskelu-, ruokailu-, nukkumis- ja hygieniatilat.

Huoneeseen majoitetaan enintään yksi henkilö. Asumistilaa on oltava kutakin majoitettavaa henkilöä kohden n. 10 m2.

Lyhytkestoisissa alle kuukauden kestävissä rakennus- tai asennusurakoissa voidaan poikkeuksellisesti samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava n. 13 m2.

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla

Tämä sopimus koskee rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturvaa ja siihen liittyviä menettelyitä.

Koeaika

Koeajan kesto on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä työsuhteissa enintään 3 kuukautta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika on enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työntekijä palaa saman työnantajan palvelukseen 5 vuoden sisällä vastaaviin tehtäviin, koeaikaa ei sovelleta.

Koeaikaa voidaan pidentää työkyvyttömyyden tai perhevapaan perusteella.

Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voi perustua tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. 
2. Työnantaja voi kerran muuttaa lomautusilmoitusta ilman uutta lomautusilmoitusaikaa. 
3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen aikana. 
4. Yritys voi solmia lomautussopimuksia paikallisen sopimisen perusteella.

Irtisanominen

Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta, vaihdellen 2 viikosta 16 viikkoon:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika vähintään
enintään 2 vuotta	2 viikkoa
yli 2 mutta enintään 4 vuotta	4 viikkoa
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	8 viikkoa
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	12 viikkoa
yli 12 vuotta	16 viikkoa

Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika.

Tavanomainen työvoimatarpeen vaihtelu ei kuulu yhteistoimintalain neuvotteluvelvoitteiden piiriin, mutta yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavat henkilöstövaikutukselliset päätökset kuuluvat.

Olemme kirjoittaneet erillisen artikkelin aiheesta: Rakennusalan lomaraha ja lomapalkka – mitä ne ovat ja miten ne lasketaan?

Katso myös Sähköalan TES 2023–2025 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot