Rakennusalan lomaraha ja lomapalkka – mitä ne ovat ja miten ne lasketaan?

Rakennusalan lomaraha on kiinnostava poikkeus totutuissa loma-ajan ansioissa.

Jos haluat heti tietää rakennusalan lomarahasta ja lomapalkasta, hyppää artikkelin osioon: Rakennusalan lomaraha ja lomapalkka

Mutta aloitetaanpa perustermistöstä.

Lomapalkan ja lomarahan laskeminen

Kaikille työntekijöille kertyy lakisääteisesti lomaoikeutta. Lomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta huhtikuusta seuraavan vuoden maaliskuuhun asti.

Lomanmääräytymisvuoteen kuuluu lomanmääräytymiskuukausia, jotka taas tarkoittavat kuukausia, jolloin työntekijä on tehnyt tarpeeksi työpäiviä, työssäolon veroisia päiviä tai työtunteja.

Yleensä uusille työntekijöille kertyy kaksi päivää täydestä lomanmääräytymiskuukaudesta ja vuoden työsuhteessa olleille 2,5 päivää täydestä lomanmääräytymiskuukaudesta.

Lomapalkan laskutapa riippuu työntekijän palkkaustavasta. Loma-ajan palkka määräytyy seuraavan taulukon mukaan:

Kuukausipalkka yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk	Lomapalkka on sama kuin normaali kuukausipalkka
Tuntipalkka yli 14 pv / kk tai yli 35 h / kk alle 14 pv / kk	Keskipäiväpalkan mukaan Prosenttiperusteisesti
Jos ei kerry lomapäiviä	Oikeus vapaaseen ja maksetaan lomakorvausta

Vuosiloman ajalta vakituiselle työntekijälle maksetaan vähintään keskimääräinen palkka.

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kuukaudessa työtä tekevän työntekijän lomapalkka (tai lomakorvaus) on 9 prosenttia palkasta, jos työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden ja 11, 5 prosenttia palkasta, jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

Prosenttikorvauksesta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa.

Suurin osa lomasta pidetään yleensä kesälomakaudella touko-syyskuun aikana ja loput lomat pidetään kesälomakauden ulkopuolella.

Loma on palkallista vapaata, ja sen ajalta maksettava lakisääteinen korvaus on nimeltään vuosilomapalkka tai lyhyemmin lomapalkka. Jos lomaa ei pidetä vapaana, esimerkiksi tilanteessa, jossa työt loppuvat tai vaihdetaan työpaikkaa, lomapalkka maksetaan lomakorvauksena.

Perehdy syvemmin aiheeseen Procountorin sivuilta: Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen eri tilanteissa.

Lomaraha

Lomaraha, jota ennen kutsuttiin lomaltapaluurahaksi, ei puolestaan ole lakisääteinen. Se on työehtosopimuksiin liitetty, eikä kaikilla aloilla sitä edes makseta. Useimmilla aloilla, joissa lomaraha on käytössä, maksetaan 50 % loma-ajan palkasta lomapalkan lisäksi.

Maksuaika riippuu yrityksen käytännöistä ja työehtosopimuksen määräyksistä, mutta monet maksavat lomarahan samaan aikaan kun lomapalkka maksetaan, tai loman alkaessa. Joka tapauksessa lomaraha ei ole enää sidoksissa siihen, palaatko lomalta työpaikallesi.

Rakennusalan lomaraha ja lomapalkka

Näihin yleisiin käytäntöihin verrattuna rakennusalan lomaraha on erilainen. Oikeastaan nuo äskeiset määritelmät voi rakennusalan kohdalla heittää romukoppaa, sillä Rakennusalan TES:n mukaan lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Miten rakennusalan lomaraha ja lomapalkka lasketaan?

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Rakennusalan TES:n mukaan Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna, eli 1.4.–31.3., työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Kesäloman osuus lomarahasta on 14 % ja talviloman osuus 4,5 %.

Koululaisten ja opiskelijoiden lomaraha on 14,0 %. Lomarahaa kertyy myös sairausajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos työkyvyttömyys jatkuu
ilman taukoja lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää sairautta tai tapaturmaa kohden.

Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähemmän kuin 14 päivänä, ei ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n erittäin painavan syyn nojalla.

Kuukausipalkkaiset puolestaan kuuluvat rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen alle, ja heille maksetaan lomaraha 50-prosenttisesti lomapalkan päälle.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä lomakorvaus, eli siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

Työssäoloajalta kertyneeseen palkkaan lasketaan mukaan myös yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus. Toisin kuin monilla muilla aloilla, rakennusalalla myös sairausajan palkka lasketaan mukaan työssäoloajalta kertyneeseen palkkaan.

KTA eli keskituntiansio on palkka, joka ansaitaan työssäoloon käytetyltä ajalta. Se lasketaan jakamalla kokonaisansio tehdyillä tunneilla.

Keskituntiansio on hyödyllinen käsite erityisesti silloin, kun loma-ajan palkkaa lasketaan. Loma-ajan palkka on työntekijän ansaitsema palkka loman ajalta, ja sen määrä perustuu keskituntiansioon sekä lomalle osuvien päivien määrään.

Keskituntiansioon sovelletaan TESin (työehtosopimuksen) määrittämää kerrointa, joka tuottaa lopullisen loma-ajan palkan. Jakamalla loma-ajan palkka työntekijän lomalle osuvien päivien määrällä saadaan päiväpalkka.

KTA-laskenta voidaan toteuttaa seuraavilla ajanjaksoilla: neljännesvuosi, puolivuosi (joka vastaa kahta vuosineljännestä), kalenterivuosi tai edellinen kalenterivuosi, lomanmääräytymisvuosi tai edellinen lomanmääräytymisvuosi, sekä juoksevasti aina laskentaa edeltäneeltä palkkajaksolta. Ajanjakso, jolta KTA lasketaan, vaihtelee alan ja työehtosopimuksen mukaan.

Keskituntiansio (KTA) sähkö- ja LVI-alalla

Sähkö- ja LVI-alalla keskituntiansion (KTA) laskenta suoritetaan tuntipalkkalaisille lomanmääräytymisvuoden päätyttyä (31.3.) eli sen jälkeen, kun maaliskuun palkat on maksettu ja ennen kuin maksetaan huhtikuun ensimmäinen palkka.

Ylityökorvauksia ei yleensä sisällytetä työssäolon aikana maksettavaan palkkaan. Kuitenkin sähkö- ja LVI-alan TESissä sunnuntai- ja viikonloppukorvaukset nostavat KTA:ta. Jaettavat tunnit koostuvat perustunneista, jotka ovat säännöllisen työajan tunteja, sekä mahdollisista ylityötunneista, jotka ovat myös perustunteja. Tämä tarkoittaa, että tuntipalkka voi hieman nousta, mikäli työntekijä on suorittanut ylimääräisiä työtunteja.

KTA lasketaan yleensä kerran vuodessa, paitsi uusien työntekijöiden osalta. Uusilla työntekijöillä sähköalan TES määrää, että KTA tulee laskea joka toisella palkkajaksolla. Lisäksi on olemassa loma-KTA, jota käytetään lomien maksamiseen.

Korvauskeskituntiansio

Sähkö- ja LVI-alalla on käytössä myös korvauskeskituntiansio. Korvauskeskutuntiansio on edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta laskettu vuosilomakeskituntiansio eli loma-KTA:n mukainen palkka.

Tämä palkkaa korotetaan vuosittain sovituilla prosenteilla, joilla maksetaan sairausajan palkat, arkipyhäkorvaukset ja sähköalalla myös työajan lyhennys (LVI-alalla 5,5 % maksetaan aina palkkana).

Työajan lyhennys eli ”pekkanen”

Työajan lyhennys, joka tunnetaan myös nimellä ”pekkanen”, kertyy työehtosopimuksen mukaisesti, kun työaika on 8 tuntia päivässä. Pekkanen voi vaihdella alan mukaan siinä, miten vapaapäiviä pidetään tai miten korvauksia järjestetään.

Sähkö- ja LVI-alalla maksetaan palkalliset arkipyhät, kun taas rakennusalalla suoritetaan 7,7 %:n työajan lyhennysraha, joka sisältää myös korvauksen arkipyhäpäivistä, vaikka ne olisivatkin palkattomia.

Vuosilomalla sairastuminen

Kun työntekijä sairastuu ennen määrättyä vuosilomaansa tai lomansa aikana, hänellä on oikeus siirtää lomansa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain mukaisesti.

Sairastumisen tapahduttua loman aikana siirto-oikeus alkaa, kun on kulunut tietty määrä omavastuupäiviä, jotka vaihtelevat kertyneen loman määrän mukaan.

Enintään neljän viikon eli 24 päivän loman kohdalla omavastuupäiviä ei ole lainkaan. mutta yli 24 päivää kertyneestä lomasta ovat omavastuupäiviä kaikki 24 päivää ylittävät päivät. Enimmillään omavastuupäiviä voi olla 6 silloin, kun työntekijälle on kertynyt täydet 30 päivää eli 5 viikkoa lomaa.

Rakennusliiton alaiset lomat ja vapaat

Rakennusliitto neuvottelee työnantajaliittojen kanssa työehtosopimukset kahdeksalle eri alalle.

Rakennusliiton sivuilta tarkastat näppärästi tiivistyksen eri alojen lomapalkan ja lomarahan ajankohtaisista tiedoista. Rakennusliiton sopimusalojen lomapalkat ja lomarahat.

Tästä pääset eri alojen työehtosopimuksiin:

• Asfalttiala
• Infra-ala (aiemmin maa- ja vesirakennusala)
• Lattianpäällystysala
• Maalausala
• Rakennustuoteteollisuus
• Talonrakennusala
• Talotekniikka-ala
• Vedeneristysala