Sähköalan TES 2023–2025 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot
10.10.2024
Sähköalan TES eli sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus määrittelee laajasti työsuhteiden ehdot Sähkötekniset työnantajat STTA ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry välillä vuosille 2023–2025.
Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan STTA ry:n ja PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja ylläpitotöissä tai näihin läheisesti liittyvissä tehtävissä tai – sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöissä.
Sopimus kattaa monia keskeisiä työelämän osa-alueita, joista tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät kohdat.
Muista aina ennen soveltamista tarkistaa ajantasainen tieto työehtosopimuksesta sekä lainsäädännöstä.
Sähköalan TES sisältö:
Paikallinen sopiminen
Paikallinen sopiminen on mahdollista yrityksissä, joissa on valittu pääluottamusmies siltä osin kuin Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus sen sallii. Sopiminen edellyttää avointa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä, ja tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yritystä että henkilöstöä.
Työntekijöitä koskevista asioista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken, ja sopimukset sitovat kaikkia edustettavia työntekijöitä. Yksittäisistä työntekijöistä voidaan sopia myös suoraan, mutta nämä sopimukset eivät saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen sopimusten kanssa.
Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, ja sen tulee olla allekirjoitettu sopijaosapuolten toimesta. Sopimus pysyy voimassa sähköalan TES:n päättymisen jälkeen, ellei sitä erikseen irtisanota.
Työsopimus
Työsopimus laaditaan kirjallisesti kahtena kappaleena ja siitä tulee käydä ilmi työsuhteen ehdot, kuten:
- työnantajan ja työntekijän tiedot
- työtehtävät
- työsopimuksen kesto
- koeaika
- palkka
- työaika
- vuosiloman määräytyminen sekä
- irtisanomisaika.
Työhönottopaikka ja työntekopaikka tulee määritellä, ja sopimuksen on noudatettava työehtosopimusta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vakuutustiedot sekä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhteystiedot. Työntekijä puolestaan on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa työnantajalle.
Koeaika on enintään 4 kuukautta, jos työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva tai kestää vähintään 8 kuukautta. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa sopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta.
Työsuhdeturva
Työsuhdeturva määräytyy pääosin työsopimuslain mukaan, mutta sähköalan TES tuo siihen poikkeuksia. Koeaikapurut ja lomautukset käsitellään lain mukaisesti, ja lomautuksen siirto tai keskeytys on mahdollista erityisehdoin, kuten tilapäinen työ tai koulutus. Työnantaja voi käyttää lomautusta rangaistuksena irtisanomis- tai purkamisperusteilla. Yli 20 työntekijän yrityksissä voidaan soveltaa jatkuvaa neuvottelumenettelyä, jolloin yhteistoimintalain vaatimuksia voidaan joustavoittaa, jos siitä on sovittu kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa.
Irtisanominen
Työnantajan irtisanoessa noudatetaan irtisanomisaikoja, jotka vaihtelevat 14 päivästä 4 kuukauteen riippuen työsuhteen kestosta. Työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää.
| Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
| Alle 1 vuoden | 14 vuorokautta |
| 1 vuoden, mutta alle 3 vuotta | 1 kuukausi |
| 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta | 2 kuukautta |
| 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta | 3 kuukautta |
| 10 vuotta tai enemmän | 4 kuukautta |
Irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen työllistymisohjelmaan ja työnhakuun osallistumista varten. Työnantaja voi rajoittaa työn tarjoamisvelvoitteensa 80 kilometrin säteelle, ellei työntekijä ilmoita halukkuudestaan laajempaan alueeseen. Irtisanomistilanteissa pyritään suosimaan yritykselle tärkeitä työntekijöitä. Työntekijällä on oikeus työsähköpostinsa tyhjentämiseen työsuhteen päättyessä.
Työaika
Työaika määritellään työsopimuksessa ja noudatetaan työaikalain ohella sähköalan TESiä. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää ilman perusteltua syytä, ja työnantajan on ilmoitettava työpäivät ja -tunnit etukäteen palkanmaksukausittain. Päivätyö ajoittuu yleensä klo 07.00–17.00. Iltatyö alkaa klo 18.00 ja yötyö klo 22.00. Vuorotyöstä ja ilta- tai yötyöstä maksetaan erityisiä lisiä. Tarkasta lisien euromäärät Sähköliiton sivuilta.
Työvuoron puolivälissä on tunnin ruokatauko, ellei toisin sovita, ja yli 6 tunnin työajassa työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuutin kahvitaukoon, jotka luetaan työajaksi. Ylityöstä maksetaan korvaus, kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %. Työajan enimmäismäärää tarkastellaan 12 kuukauden jaksolla.
Työaikaan rinnastetaan aika, jolloin työntekijälle maksetaan palkkaa, hän on lomautettuna tai osallistuu ammattiliiton kokouksiin. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:n korotus. Viikkolevon puuttuminen korvataan palkallisena vapaana tai rahana. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan korvausta kahden tunnin palkalla ja 100 % lisä työajalta. Varallaolosta sovitaan kirjallisesti, ja siitä maksetaan korvaus työntekijän kokonaisansion perusteella. Työvuoroluettelot laaditaan kirjallisesti, ja muutoksista ilmoitetaan vähintään kaksi viikkoa etukäteen.
Työajan lyhennys (pekkaspäivät) kertyy kokoaikaisille ja osa-aikaeläkkeellä oleville työntekijöille enintään 100 tuntia vuodessa (8 h 20 min/kk). Vapaat annetaan kalenterivuoden aikana ja pidetään viimeistään seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vapaapäivistä ilmoitetaan etukäteen, ja niiden siirto on mahdollista. Työsuhteen päättyessä käyttämättömät vapaat korvataan rahana. Vapaat vaikuttavat myös vuosiloman kertymiseen, ja vapaapäivien aikana tehty työ lasketaan ylityöksi. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vapaat korvataan rahana.
Työpalkat
Työntekijän palkka määräytyy aikapalkkana tai urakkapalkkana, ja työnantaja voi täydentää palkkoja tulos- ja voittopalkkioilla. Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkkaryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka. Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.
| PR | Perustuntipalkka 31.3.2025 asti €/h | Henkilökohtainen aikapalkka 31.3.2025 asti €/h |
| S | 11,81 | 12,42 |
| 1 | 14,48 | 15,08 |
| 2 | 16,89 | 17,63 |
| 3 | 17,95 | 18,70 |
| 4 | 18,95 | 19,67 |
| 5 | 20,04 | 20,77 |
Palkkaus voi sisältää erityislisiä, ammattitutkintolisiä tai erikoislisiä.
Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksettavaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.
Sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään talotekniikka-alan palkkaryhmän mukainen perustuntipalkka kerrottuna luvulla 175. Muunnettu kuukausipalkka lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, joka kerrotaan luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikkotyöaika on alle 40 tuntia, käytetään vastaavasti pienennettyjä kertoimia, jotka perustuvat viikoittaisten työtuntien ja 40 tunnin osamäärään.
Erikoistapauksissa voidaan käyttää sopimuspalkkausta, jos työntekijän työkyky on heikentynyt. Tulos- ja voittopalkkiot eivät vaikuta sähköalan TES mukaisiin palkankorotuksiin.
Urakkatyö voidaan sopia, jos se täyttää urakkatyön rajausehdot, kuten työn määrän, suoritusajan ja urakan sopimuksen selkeyden. Sopimuksen solmiminen edellyttää kirjallista työmaasopimusta, jossa määritellään urakan laajuus, palkkausperusteet ja työn suoritusvaatimukset. Jos työ ei täytä rajausehtoja, se voidaan tehdä muulla palkkausmallilla, kuten kokonaishintaurakkana. Työmaasopimukseen liittyvät myös erityisehdot vuokratyöntekijöiden ja erillisasennusten osalta.
Tutustu palkan perusteisiin ja urakkapalkkoihin tarkemmin Sähköistysalan työehtosopimuksesta kohdasta 8 §.
Odotusaika ja sen korvaus
Jos työntekijä joutuu odottamaan lyhytaikaisesti uutta työtä, maksetaan hänelle odotusajalta perustuntipalkkaa. Jos odotus tapahtuu työmaalla ilman omaa syytä, korvauksena maksetaan joko henkilökohtainen aikapalkka tai urakassa korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Odotustilanteita ovat esimerkiksi materiaalien tai työnjohdon odottaminen tai luonnonvoimien aiheuttama keskeytys. Jos odotus pitkittyy yli viikon, työntekijä voidaan lomauttaa määräaikaisesti edeltävällä ilmoituksella työsopimuslain mukaisesti.
Lisät
Työntekijälle voidaan maksaa useita eri lisiä, jotka tulee ilmoittaa erikseen palkkalaskelmassa.
- Ammattitutkintolisä: Maksetaan hyväksytystä ammattitutkinnosta (0,59 €/h) tai erikoisammattitutkinnosta (1,06 €/h).
- Erittäin likaisen ja raskaan työn lisä: Maksetaan erityisen haastavista tai likaisista töistä (0,48 €/h).
- Vaativan ja hankalan työn lisä: Korvaus vaativista työolosuhteista (1,87 €/h).
- Autonkuljettajalisä: Annetaan, jos työntekijä kuljettaa työnantajan autoa (2,86 €/päivä).
- Kärkimieslisä: Maksetaan työryhmää johtavalle kärkimiehelle, lisän määrä riippuu työryhmän koosta (2,69 €/h).
Koulutussopimus ja työpaikkaohjaajalisä
Työpaikalla tapahtuva koulutus voidaan järjestää koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista, ja ohjaajan tulee olla motivoitunut sekä ammattitaitoinen. Ohjaustehtävistä maksetaan työpaikkaohjaajalisää (0,48 €/h) opiskelijoiden ohjauksen ajalta. Oppisopimukseen liittyvä työsopimus tulee tehdä työsopimuslain mukaisesti, ja koulutukseen tulee sisältyä turvallisen työskentelyn ohjausta.
Koulutusta ja yrityksen toiminnan kehittämistä koskevat tilaisuudet
Työnantaja voi järjestää työntekijöille koulutusta ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia vuodessa säännöllisen työajan ulkopuolella (8 tuntia ammatillista ja 8 tuntia toiminnan kehittämistä). Koulutuksen ajankohdasta on ilmoitettava etukäteen, ja sen tulee sijoittua työpäivän yhteyteen, mutta ei esimerkiksi viikonloppuihin tai pyhäpäiville ilman erillistä sopimusta. Koulutukseen osallistumisaika korvataan työntekijän aikapalkan tai urakkalisän mukaan, mutta ylityökorvauksia tai muita lisiä ei makseta. Verkkokoulutuksissa työntekijä voi itse valita suoritusajankohdan.
Matkakustannukset
Matkakustannukset korvataan työntekijälle, kun työ suoritetaan työhönottopaikan ulkopuolella. Korvaukset kattavat matka-, ateria- ja päivärahat Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Ateriakorvaus maksetaan, jos työmatka kestää vähintään 4 tuntia, ja päiväraha, jos matka on yli 40 km työhönottopaikasta. Matka-ajalta maksetaan perustuntipalkkaa, ja majoituskustannukset korvataan työnantajan järjestämällä majoituksella tai majoitusliikkeen kuitin perusteella. Työnantaja voi järjestää yhteiskuljetuksen, ja työntekijälle korvataan siitä aiheutuvat kulut.
Oman auton käyttö korvataan erikseen sovittaessa. Ulkomaan komennuksista tehdään kirjallinen sopimus, ja päivärahat määräytyvät Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. Työnantajan järjestämästä kuljetuksesta maksetaan kustannukset, jos työntekijä joutuu tulemaan omalla kustannuksellaan lähtöpaikalle.
Tuntikortit
Työntekijän tulee merkitä tuntikorttiin kaikki tekemänsä työtunnit, työn laatu, matkakulut, päivärahat ja muut lisät. Tuntikortteihin perustuvat urakan jakaminen ja palkanlaskenta. Korjauksista on ilmoitettava työntekijälle, ja alkuperäiset merkinnät on säilytettävä. Tuntikorttien täyttö tapahtuu työajalla, ja työnantajan on tarjottava tarvittavat välineet sekä annettava työntekijälle kopio täytetystä tuntikortista.
Palkanmaksupäivä
Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei muuta ole sovittu, ja palkanmaksukausi on yleensä kaksi viikkoa. Jos perjantai on juhlapäivä, palkka maksetaan edeltävänä päivänä. Palkanlaskenta kestää enintään 7 työpäivää, ja loppupalkka työsuhteen päättyessä maksetaan viivytyksettä. Palkkaerittelyssä on esitettävä selkeästi palkkaperusteet, kuten tuntipalkat, lisät ja kulukorvaukset, ja se toimitetaan työntekijälle viimeistään palkanmaksupäivänä sähköisesti tai postitse.
Sähköalan TES – vuosiloma
Sähköalan TES:n lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä. Sen alkaminen ja päättyminen tapahtuvat sovitusta matkakulukorvauksen lähtöpaikasta. Vuosilomapalkka lasketaan keskituntiansiosta lomapäivien määrän perusteella seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Keskituntiansio saadaan siten, että lomanmääräytymisvuoden työssäoloajalta kertynyt palkkasi jaetaan työtuntien määrällä.
| Lomapäivien lukumäärä | Kerroin | Lukumäärä | Kerroin |
| 2 | 16,0 | 16 | 116,0 |
| 3 | 23,5 | 17 | 123,6 |
| 4 | 31,0 | 18 | 131,2 |
| 5 | 37,8 | 19 | 138,8 |
| 6 | 44,5 | 20 | 146,4 |
| 7 | 51,1 | 21 | 154,4 |
| 8 | 57,6 | 22 | 162,4 |
| 9 | 64,8 | 23 | 170,0 |
| 10 | 72,0 | 24 | 177,6 |
| 11 | 79,2 | 25 | 185,2 |
| 12 | 86,4 | 26 | 192,8 |
| 13 | 94,0 | 27 | 200,0 |
| 14 | 101,6 | 28 | 207,2 |
| 15 | 108,8 | 29 | 214,8 |
| 30 | 222,4 |
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % vuosilomapalkasta, joka maksetaan kahdessa erässä (1/3 lomalle lähdettäessä ja 2/3 lomaltapaluun yhteydessä). Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 50 %:lla korotettuna, ellei työntekijä itse päätynyt irtisanomaan työsuhdetta. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan maksamisesta vapaana.
Vuosilomalta maksetaan lomapalkka, jonka laskentaperusteena on keskituntiansio.
Sairausajan palkka sekä perhe- ja hoitovapaat
Työntekijälle maksetaan sairausajalta palkkaa työsuhteen kestosta riippuen 28–56 kalenteripäivän ajan.
| Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti | Ajanjakso |
| alle 3 vuotta | 28 kalenteripäivää |
| 3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 35 kalenteripäivää |
| 5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 kalenteripäivää |
| 10 vuotta tai kauemmin | 56 kalenteripäivää |
Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työpäivän palkkaa maksetaan myös jäljellä olevilta tunneilta. Sairausajan palkka maksetaan korvauskeskituntiansion perusteella.
Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkkaa 56 päivältä, jos työsuhde on kestänyt yli 6 kuukautta. Tilapäisesti lapsen sairastuessa työntekijä voi saada palkallista vapaata enintään neljäksi päiväksi. Työntekijän tulee ilmoittaa poissaolosta ja toimittaa tarvittaessa lääkärintodistus. Lääkärintarkastukset ovat palkallisia, jos ne liittyvät työtehtäviin tai akuuttiin sairauden toteamiseen.
Työturvallisuus
Työnantajan tulee noudattaa työturvallisuuslakia ja alan määräyksiä sekä järjestää työ turvallisesti työntekijöiden suojelemiseksi. Tapaturmien ja ammattitautien estämiseksi on tehtävä tarvittavat toimenpiteet. Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus vaatia turvallisuustoimenpiteitä ja kieltäytyä vaarallisesta työstä ilman, että se katsotaan työstä kieltäytymiseksi. Työsuojelukierroksiin osallistuville maksetaan korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Työskenneltäessä liikenneväylillä tai kemikaaleja käytettäessä on noudatettava erityisohjeita.
Työnantajan on tarjottava työntekijöille ilmaiseksi käyttöön turvalliset ja ajanmukaiset työvälineet sekä tarvittavat suojavarusteet, kuten suojapuku, turvajalkineet, kypärä, kuulosuojaimet ja suojalasit. Suojavaatetuksessa huomioidaan työolosuhteet, kuten kylmä, kosteus ja paloturvallisuus. Suojavarusteiden huolto ja käyttö tulee järjestää lain vaatimusten mukaisesti. Työntekijän on käytettävä suojavarusteita annettujen ohjeiden mukaisesti.
Lue lisää: Rakennusalan TES 2023–2025 tiivistettynä – tarkasta olennaisimmat tiedot